Sille ei ole mitään syytä miksi yhteiskunnassa, joka on saavuttanut tietyn varallisuuden asteen, minkä meidän yhteiskuntamme on saavuttanut, ei voitaisi taata tärkeimmän laatuista turvaa kaikille ilman yleisen vapauden vaarantumista. (...) Ei voi olla epäilystäkään siitä, että jonkinlainen vähimmäismäärä ruokaa, suojaa ja vaatetusta, jotka ovat riittäviä takaamaan terveyden ja työkykyisyyden, voidaan taata jokaiselle.
There is no reason why in a society which has reached the general level of wealth which ours has attained the first kind of security should not be guaranteed to all without endangering general freedom. (...) there can be no doubt that some minimum of food, shelter and clothing, sufficient to preserve health and the capacity to work, can be assured to everybody.
